tiistai 11. helmikuuta 2014

Vänern 15.-23.4.2011


Torstai-iltana 14.4. oli tunnelma korkealla kun odottelimme Silja Europaa Turun satamassa. Mukana oli tuttu porukka eli Marko ja Hanski, Timppa ja Antti sekä Tomppa, Pertti ja Vellu. Laiva lähti klo. 20.15 ja Tukholmassa oltiin klo. 06.15 paikallisten aboriginaalien aikaa. Siitä autoilua n. 4 h. jonka jälkeen Askevikin satama alkoi häämöttää. Pikainen tavaroiden purku ja syöminen mökillä ja ei muuta kuin kalaan. Mitään ihmesaaliita ei ollut kuulunut edellis viikolta mutta silti oli tavoitteet korkealla.

Lähtötunnelmissa Turussa.

Askevik. Leirintäalueen satamassa ovat puitteet kohdallaan ja parannuksia vielä tulossa.

Mökin takapiha. Keskimmäisen saaren vas. kärki puiden lomassa on Marpilen. Melko lyhyt matka pelipaikoille.
Perjantai 15.4.
Aloitimme kaikki 3 venekuntaa kalastuksen Marpilen – Fällbanken akselilla. Tompan, Pertin ja Vellun venekunnalla alkoi samantien tapahtua. Vasta 2 plaanaria oli laskettu molemmille puolille kun oikealta puolelta ulommaista raksia vietiin. Veneeseen nousi 5.8 kg rasvaevätön lohi pienen väännön jälkeen. Invaliidiliiton suosittelema uinti tuotti tulosta, huppuna AS UV johon oma maalaama violetti niska ja n. 15 g edessä painoa. Siihen loppui meidän venekunnan tapatumat siltä päivältä huippu alusta huolimatta.

Lohi 5.8 kg Vellu ja Pertti poseeraavat
Marko & Hannu: Ensimmäistä vetopäivää oli odotettu kuin kevätlaitumille pääsyä. Reissuun trailerin nokalle hankittu sähkövinssikin toimi hienosti neitsyt laskussaan (kiitos Antille, joka sai meille kapistukset myytyä). Lyhyestä päivästä huolimatta tapahtumia oli 6 kpl. Isoimman lohen painaessa 3,5kg. Joukossa oli heti pari taimenta, joita emme aikaisemmin Vänerniltä ole onnistuneet puijaamaan.
Lauantai 16.4.
Tomppa, Pertti & Vellu: Päivä alkoi kohtalaisen navakassa tuulessa. Rinnat rottingilla paineltiin edellispäivän pisteille, tänään ei voi epäonnistua! Mutta kuinkas kävikään? Vänern antoi meille “niskalaukauksen saunan takana” ja päivän saldona oli 3 karkuutusta. Nöyryytys!
Marko & Hannu: Hyvän avauksen jälkeen odotukset olivat entistäkin korkeammalla. Jokaisessa siimassa kimalteli VK- raksien edessä houkutuslevyt. Pääasiassa erittäin rauhallisesti uivat Hannun omavalmistelevyt (HA- levy) höystettynä pikku VK:lla. Syöttinä käytimme n. 14cm salakkaa. Päivästä tulikin reissun paras! 6 alamittaa, triplatärpistä 8kg, 6kg ja 3kg, jotka kaikki vapautimme. Myöhemmin päivällä ahti palkitsi meidät vielä 8- lohella (kuva alla). Tällaisia päiviä ei aivan joka suvelle riitä…







Hannu poseeraa.

Timppa perkaa.


Sunnuntai 17.4.
Tomppa, Pertti & Vellu: Toisten venekuntien saaliit osoittivat kalaa olevan edellispäivien vetoalueella joten jatkoimme siitä mihin edellispäivinä jäätiin. Emme kuitenkaan osuneet oikeaan aikaan oikeaan paikkan joten päivän saldoksi jäi jälleen 3 karkuutusta, synkät pilvet senkuin tiivistyi.
Marko & Hannu: Sunnuntai oli saaliin puolesta vain maininkia edellisestä. Hyvä päivä kuitenkin. 4kg lohi, 4kg taimen ja 3,5kg lohi.

Maanantai 18.4
Tomppa, Pertti & Vellu: Aamupäivä vielä uskottiin edellisiin paikkoihin, tuloksena oli alamitta taimen ja rivakka lähtö plaanerista joka kuitenkin irtosi. Iltapäivällä n. klo. 14 päätimme että nyt on aika tehdä jotain. Radikaali ratkaisu ohjasi meidät n. 20 km siirtymään Kilsuddeen. Se kannatti. Hetki sen jälkeen kun kaikki 10 raksia oli pyörimässä nappasi alamitta lohi. Samantien sen jälkeen räikkä huusi armoa ja kovan väännön päätteksi tuli haaviin punnittu n. 9kg lohi joka pääsi vielä jatkamaan matkaansa rasvaevän takia. Siinä vielä ihmetellessä räikkä narisi sulosointuja taas. Taistelun jälkeen veneessä lepäsi 7 kg taimen ja onneksi tämä ei kantanut rasvaevää joten pappi antoi armahduksen. Keli oli tyyni ja aurinko paistoi täydeltä terältä, kyllä nyt kelpasi.

Pertti, Vellu & Tomppa ja tane 7 kg
Marko& Hannu: Kesäiseksi heittäytynyt keli hiljensi lohien syöntihalukkuutta entisestään. Päivän saalis 4kg lohi ja alamittalohi.

Tiistai 19.4.
Tomppa, Pertti & Vellu: Edellipäivän ottipisteille oli suunta. Tuuli oli muuttanut suuntaa edellispäivan lounaasta itätuuleksi. Vaisua oli, 2 karkuutusta ja 2 alamittaa. Päivä lopetettiin n. klo. 15 koska Vellu joutui lähtemään alkuillasta kohti kotoSuomea.

Ulappaa riittää…
Marko& Hannu: Hiipunut syönti pisti miehet liikkeelle. Ajoimme rauhoitusalueen reunamille verkkoviidakkoon. Tärppeja alkoi napsua ihan lupaavaa tahtia, mutta valitettavan pientä kaliiberia. Valuimme päivän mittaa jälleen Fällbankenin alueelle “niitä isoja vetämään”. Päivän saldo 8 tapahtumaa, eikä yhtään otettavaa.
Keskiviikko 20.4.
Tomppa & Pertti: Suunnaksi Brommö NW. Löysimme ympäristöä lämpimämpää vettä johon jäimme pyörimään. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuli hyvä lähtö plaanerista jonka tuloksena oli n. 5 kg luonnonlohi. Kierros ja lähes samasta pisteestä lohi ilman rasvaevää 61cm. Sen jälkeen tuli 2 karkuutusta. Iltapäivä uisteltiin kauniissa tyynessä ja aurinkoisessa kelissä. Klo. 17 tuli tuplatärppi ja 2 Pennin 320 huusi hoosiannaa. Toinen kaloista kuitenkin irtosi mutta toinen saatiin kammettua laidan paremmalle puolelle miehistön seuraksi. Ja perkule, taas rasvaevä, ei muu auta kuin laskea kasvamaan. Kuitenkin hieno päivä.
Marko & Hannu: Taas aamusta ajamaan ja vielä kauemmaksi ja eri suuntaan kuin eilen. Suuntana Brommö NV. Päivä meni aurinkoa ottaen pläkä kelissä n. +25c. Ainoastaan yksi tärppi koko päivänä. Siinä olikin selittämistä kotisatamassa ratsiaa pitäneille merivartijoille. Olipahan heilläkin jotain hauskaa, kun saivat vitsailla kalattomille suomalaisille. Olivat vielä päivitelleet mökkialueen isännälle etteivät ole ennen nähneet kerralla yhtä montaa suomalaista selvinpäin? Kyllä siinä taas lyötiin lyötyä…
Torstai 21.4.
Tomppa & Pertti: Suunta edellispäivän paikkoja. Muutama kierros Brommö NW:llä osoitti että lämpimän veden alue oli siirtynyt muualle. Suunaksi otimme Djurön. Ennen Djuröta löytyi lämpösemmän veden alue jota kiertelimme hetken. Yksi alamitta kävi veneen vieressä. Siitä lähdimme “pöllöilemään” Djurön länsipuolelle jossa vesi oli kuitenkin erittäin kylmää. Iltapäivällä palasimme takaisin siihen lämpimän veden aluelle joka ei kuitenkaan antanut meille tulosta. Päivä oli aurinkoinen ja järvi rasvatyyni.
Marko & Hannu: Tänään suuntima kohti Djuröä. Helteet jatkuvat. Päivän avasi meille uusi tuttavuus tällä järvellä. Kirjolohi 55cm lähti vielä kasvamaan. Sitten meni ainakin poron kusema, kunnes pari vapaa taipui kaarelle yhtäaikaa. 65cm istari taimen ja 70cm villi lohi. Päivästä jäi ihan hyvä maku.
Perjantai 22.4.
Tomppa & Pertti: Aamupäiväksi vielä lähivesille. Muutaman tunnin ehdimme pyöriä Marpilen – Fällbanken välillä joka antoi meille alamitta taimenen (58 cm). Uistelun lopetimme vähän ennen klo. 11. Ei muuta kuin vene ylös ja mökin siivous, reissu alkoi olla taputeltu. Viikonaikana huomasi että kalan kun löytää niin siinä kannatta pyöriä. Kala oli todella pienellä alueella ja syöntihetket oli lyhyitä.
Marko & Hannu: Venytetty viikko menee kalastuksen parissa todella nopeasti. Viimeiset vedot lähivesiltä Marpilen edustalta antoivat taas kuvaa paremmasta syönnistä. Täkyä oli hyvin liikkeellä ja isompiakin kaaria seassa näkyi. Timpan ja Antin komea lohi vahvisti tuntemusta. Onnistuimme saamaan yhden alamitta taimenen. Mökin siivoukseen ja kotimatkalle, joka oli myös tapahtumarikas ja hiukan jopa jännä. Vetoautona olleen Jeepin kone hajosi n. 100km ennen Tukholmaa, mutta onneksi autossa oli vakuutukset kunnossa. Soitto yhtiön päivystykseen pisti homman heti rullaamaan. Saimme alun änkytyksen jälkeen hoitaa asiat vahvemmalla kotimaisella kielellä ja he hoitivat hinausauton ilmoittamaamme paikkaan. Loppu porukka jatkoi sillä välin kohti Värtanin satamaa. Hinausauton kuljettaja oli ajan hermolla kokoajan, eikä häntä hidastaneet edes Tukholman liikennevalot. Hälytysvilkku päälle ja punasia päin. Kaverit olivat infonneet jo chek in pisteen ja pääsimme suoraa jonon ohi odottamaan ahtaajien hinausapua laivaan.
Lauantai 23.4.
Turussa odotti jo toinen hinuri, joka vei auton lääkäriin. Hämeenlinnasta hälytetty (Markon) veli tuli hakemaan venettä ja miehiä (tietenkin kaljapalkalla) pitkän päivätyön tehneellä Saab 900i:llä. Pienestä vaihteistoöljy vuodosta kärsinyt vanhus voiteli 10 tien Turku- HML. Mutta kaikesta huolimatta kotiin päästiin. Tapaus oli valitettava, sillä Jeepissä ollut Mersun kone antoi kaikkensa ja tuli tiensä päähän. Tämä pisti miettimään kuinka tärkeä on asianmukainen vakuutus tällaisilla reissuilla. Heillä on valmiit kontaktit ja yhteistyökumppanit joiden kautta asiat hoituvat ripeästi. Uskoisin että 100km pikapika hinauskuluilla ja mahdollisella laivastamyöhästymisellä maksaa muutaman vakuutuserän.